Nokia Oyj:n vuoden 2017 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2017 katsaus

Nokia Oyj
Tilinpäätöstiedote
1.2.2018 klo 8.00

Nokia Oyj:n vuoden 2017 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2017 katsaus

Vahva tulos Nokian verkkoliiketoiminnan kasvun ja vakaan suorituksen sekä Nokia Technologies -liiketoiminnan ennätyksellisen liikevaihdon ansiosta

• Nokian hallitus tulee ehdottamaan, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,19 euroa osakkeelta (0,17 euroa osakkeelta vuodelta 2016).
• Nokian hallitus on sitoutunut ehdottamaan kasvavaa osinkoa, myös vuodelta 2018.
  

Tämä on tiivistelmä tänään julkistetusta Nokia Oyj:n vuoden 2017 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2017 katsauksesta. Täydellinen vuoden 2017 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2017 katsaus taulukoineen on saatavilla osoitteessa www.nokia.com/luvut. Kehotamme sijoittajia perehtymään tiivistelmän lisäksi taulukot sisältävään täydelliseen katsaukseen.

TALOUDELLISET PÄÄKOHDAT

• Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen ei-IFRS-liikevaihto oli 6,7 miljardia euroa (6,7 miljardia euroa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä). Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen raportoitu liikevaihto oli 6,7 miljardia euroa (6,7 miljardia euroa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä). Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta ei-IFRS-liikevaihto kasvoi 5 % ja raportoitu liikevaihto kasvoi 6 %. Nokian verkkoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2 % ja Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 80 %.
• Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen ei-IFRS-bruttokateprosentti oli vakaa 41,4 % (42,2 % vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä), ja ei-IFRS-liikevoittoprosentti oli vahva 15,1 % (14,0 % vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä) Nokian verkkoliiketoiminnan sopeutumiskyvyn ja Nokia Technologies -liiketoiminnan vahvan suorituksen ansiosta. Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen raportoitu bruttokateprosentti oli 39,0 % (40,3 % vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä), ja raportoitu liikevoittoprosentti oli 6,3 % (4,8 % vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä).
• Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen laimennettu ei-IFRS-osakekohtainen tulos oli 0,13 euroa (0,12 euroa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä), ja vuoden 2017 laimennettu ei-IFRS-osakekohtainen tulos oli 0,33 euroa (0,22 euroa vuonna 2016). Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen laimennettu raportoitu osakekohtainen tulos oli -0,07 euroa (0,11 euroa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä), ja vuoden 2017 laimennettu raportoitu osakekohtainen tulos oli -0,26 euroa (-0,13 euroa vuonna 2016). Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen laimennettuun raportoituun osakekohtaiseen tulokseen vaikutti noin 0,13 euron verran kielteisesti tiettyjen laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittely verokantojen muutoksen seurauksena, ensisijaisesti Yhdysvalloissa.
• Kassa kehittyi vahvasti vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja nettokassa oli 4,5 miljardia euroa, kasvaen 1,8 miljardia euroa edelliseen neljännekseen verrattuna hyvän nettokäyttöpääoman hallinnan ansiosta.

Nokian verkkoliiketoiminta

• Liikevaihto kasvoi 2 % ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä johtuen IP Networks and Applications- ja Ultra Broadband Networks -segmenteistä. Valuuttakurssien suurilla vaihteluilla vuodentakaiseen verrattuna oli kielteinen vaikutus raportoituun liikevaihtoon, ja liikevaihto laski 4 % vuodentakaiseen verrattuna.
• Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen bruttokateprosentti oli vakaa 37,6 % ja liikevoittoprosentti 11,1 % kurinalaisen toiminnan ansiosta.
• Koko vuoden 2017 tulos oli vuodelle antamamme ohjeistuksen mukainen (liikevaihto laski 4 % ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta ja liikevoittoprosentti oli 8,3 %).

Nokia Technologies

• Liikevaihto kasvoi 79 % ja liikevoitto 146 % vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtuen ensisijaisesti uusista lisenssisopimuksista. Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä liikevaihdosta noin 210 miljoonaa euroa (0 euroa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä) oli kertaluonteista ja sisälsi aiempiin kausiin kohdistuvan osuuden. Tästä noin 80 miljoonaa euroa liittyi vuoteen 2017 ja noin 130 miljoonaa euroa aiempiin vuosiin.
• Liikevaihto kasvoi 57 % ja liikevoitto 94 % vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna johtuen ensisijaisesti uusista lisenssisopimuksista ja välimiesmenettelyiden ratkaisuista. Vuonna 2017 liikevaihdosta noin 300 miljoonaa euroa (0 euroa vuonna 2016) oli kertaluonteista ja sisälsi aiempiin vuosiin kohdistuvan osuuden.

Nokian näkymät vuosille 2018 ja 2020

• Koko vuonna 2018 Nokia tavoittelee 0,23 euron ja 0,27 euron välillä olevaa laimennettua ei-IFRS-osakekohtaista tulosta, ja koko vuonna 2020 Nokia tavoittelee 0,37 euron ja 0,42 euron välillä olevaa laimennettua ei-IFRS-osakekohtaista tulosta.
• Lisätietoja kyseisestä ja muista tavoitteista löytyy Näkymät-osiossa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Olen tyytyväinen siihen, että Nokia päätti vuoden 2017 vahvaan viimeisen neljänneksen tulokseen. Liikevaihto kasvoi ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta kolmessa viidestä verkkoliiketoiminnan liiketoimintaryhmästämme ja Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti. Konsernitason kannattavuus kasvoi sekä neljänneksellä että koko vuonna, ja verkkoliiketoiminnan bruttokateprosentti pysyi vakaana Kiinan markkinan kovan kilpailun laimentavasta vaikutuksesta huolimatta.

Tämä suoritus on osoitus mobiilituotevalikoimamme edistyksestä kolmannen neljänneksen jälkeen, ja se asemoi meidät hyvin tulevaa 5G-siirtymää ajatellen. Äskettäinen 4G/LTE-ohjelmistopäivityksemme oli korkealaatuisin kautta aikojen, 5G-valmiita AirScale-tukiasemiamme toimitetaan markkinoille suuria määriä ja ne tuottavat asiakkaidemme käytössä erinomaisia tuloksia, ja edistymme hyvin avainasiakkaidemme tuotesiirtymien toteuttamisessa. Pian neljänneksen päättymisen jälkeen julkistimme mullistavan uuden ReefShark-piirisarjatuoteperheemme mobiilituotteille sekä kokonaisvaltaisen 5G Future X -verkkoarkkitehtuurimme. Ne tuovat Nokialle vahvan kilpailuedun.

Edistyimme myös jälleen hyvin strategiamme toteuttamisessa neljänneksen aikana. Asemamme ydinliiketoiminnassamme viestintäpalveluiden tarjoajien keskuudessa on edelleen vahva, ja kehityksemme tavoittelemillamme vertikaalisilla markkinoilla on erinomaista. Ohjelmistoliiketoimintamme kasvaa, ja sillä on nyt vahva perusta. Etenemme lisensointiliiketoiminnassamme edelleen strategiamme mukaisesti ja saavutimme neljänneksellä sopimuksen jo toisen kiinalaisen toimijan kanssa. Luotamme siihen, että lisensointi on Nokialle jatkossakin merkittävä arvon tuottaja, ja arvioimme lisensointiliiketoiminnan jatkuvan liikevaihdon kertyvän vuotuisen kasvuprosentin (CAGR) olevan 10 % tästä hetkestä vuoden 2020 loppuun asti.

Odotamme verkkoliiketoiminnan markkinan supistuvan jälleen vuonna 2018, vaikkakin aiemmin arvioimaamme hieman hitaammin ottaen huomioon varhaiset merkit olosuhteiden parantumisesta Pohjois-Amerikassa. Vuosina 2019 ja 2020 arvioimme markkinaolosuhteiden parantuvan selvästi laajojen 5G-verkkorakennushankkeiden ansiosta. Rakennushankkeiden päästessä käyntiin Nokia on erittäin hyvässä asemassa. Edellisten sukupolvien teknologioista poiketen 5G vaatii koordinoidun ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan kaikkiin verkkoelementteihin, eikä se rajoitu pelkästään radioteknologiaan. Kattava tuotevalikoimamme ja 5G Future X -arkkitehtuurimme ovat vahvuuksiamme näihin vaatimuksiin vastaamisessa.

5G-verkkorakennushankkeiden aikaistaminen tuo mahdollisuuksia, mutta myös kiihtyviä 5G-investointitarpeita, minkä myötä Nokian liikevoittoprosenttiin kohdistuu jonkin verran painetta vuonna 2018. Kyseisten investointien myötä sekä jatkamalla strategiamme onnistunutta toteuttamista laajentaaksemme uusille vertikaalisille segmenteille, rakentaaksemme vahvan ja itsenäisen ohjelmistoliiketoiminnan ja maksimoidaksemme lisensointiliiketoimintamme arvon, voimme tähdätä tulosparannukseen vuonna 2020. Näistä syistä Nokian hallitus onkin sitoutunut ehdottamaan jatkossa kasvavaa osinkoa, myös vuodelta 2018.

Arvioimme vuonna 2020 osakekohtaisen tuloksen olevan 0,37-0,42 euroa, vapaan kassavirran olevan vahvasti positiivinen ja konsernitason ei-IFRS-liikevoittoprosentin olevan 12-16 %. Jos menestymme strategiamme toteuttamisessa, liikevoittoprosentin vaihteluvälin yläpään saavuttaminen on ehdottomasti mahdollista.

Tavoittelemme selvää tulosparannusta Nokialle hyvin tyypillisellä tavalla: kurinalaisella toimeenpanolla, kiinnittämällä tiukasti huomiota kuluihin sekä sitoutumalla innovointiin ja teknologiseen edelläkävijyyteen asiakkaitamme varten.

Rajeev Suri
Toimitusjohtaja

NÄKYMÄT

¹Katso lisätietoja kustannussäästöjä ja verkkolaitteiston vaihdoksia koskevasta ohjeistuksesta Kustannussäästöohjelma-osiosta sivulla 17.

Ei-IFRS-tunnusluvut antavat hyödyllistä täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä

Annamme raportoitujen IFRS-tunnuslukujen lisäksi tiettyjä ei-IFRS-tietoja, jotka kuvaavat liiketoiminnan toiminnallista tulosta. Uskomme, että ei-IFRS-tunnuslukumme antavat sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman alla kuvattuja eriä, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta. Ei-IFRS-liikevoittoa käytetään myös johdon palkitsemisen määrittelemisessä. Ei-IFRS-tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai niiden sijasta, vaan niitä tulee tarkastella yhdessä niitä lähinnä vastaavien raportoitujen IFRS-tunnuslukujen kanssa.

Ei-IFRS-tulokset eivät sisällä Alcatel-Lucent-kauppaan ja integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelyihin ja muihin niihin kuluihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta. Täyden näkyvyyden antamiseksi ei-IFRS- tuloksen määrittelyyn, ei-IFRS-oikaisut on esitetty erikseen jokaisen tuloksen osatekijän osalta. Ei-IFRS-oikaisut raportoidaan ainoastaan Nokian konsernitasolla eikä niitä kohdisteta segmenteille.

Taloudellisten pääkohtien tarkastelu

Tämän Nokian tulosta koskevan taloudellisen katsauksen sisältämä taloudellisten pääkohtien tarkastelu sisältää Nokian liiketoimintojen eli Nokian verkkoliiketoiminnan, Nokia Technologies -liiketoiminnan sekä Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion tulokset. Raportoitavista segmenteistä esitetään lisätietoa tämän katsauksen Tilinpäätöstiedot-osion liitetiedossa Segmentti-informaatio (liite 3).

NOKIA VUODEN 2017 VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ (EI-IFRS)

Ei-IFRS-liikevaihto ja ei-IFRS-liikevoitto

Nokian ei-IFRS-liikevaihto laski 1 % vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja kasvoi 20 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta Nokian ei-IFRS-liikevaihto olisi kasvanut 5 % vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 21 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Nokian verkkoliiketoiminnan, Nokia Technologies -liiketoiminnan ja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion tulosten tarkastelu esitetään "Nokian verkkoliiketoiminta", "Nokia Technologies" ja "Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut" -osioissa.

Vertailu vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon

Valuuttakurssimuutoksilla oli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä merkittävästi negatiivinen vaikutus ei-IFRS-bruttokatteeseen, positiivinen vaikutus ei-IFRS-toimintakuluihin sekä lievästi negatiivinen nettovaikutus ei-IFRS-liikevoittoon vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Vertailu edelliseen neljännekseen

Valuuttakurssimuutoksilla oli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä lievästi negatiivinen vaikutus ei-IFRS-bruttokatteeseen, lievästi positiivinen vaikutus ei-IFRS-toimintakuluihin sekä lievästi positiivinen nettovaikutus ei-IFRS-liikevoittoon edelliseen neljännekseen verrattuna.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva ei-IFRS-tulos

Vertailu vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon

Ei-IFRS-rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut pysyivät lähes muuttumattomina johtuen ensisijaisesti valuuttakurssimuutosten negatiivisesta nettovaihtelusta, mitä tiettyjen immateriaalioikeuksiin sijoittavien yksityisten rahastojen arvonkehitykseen liittyvien ja vuoden 2016 viimeiseen neljännekseen negatiivisesti vaikuttaneiden arvonalentumiskulujen puuttuminen osin tasoitti.

Ei-IFRS-verot

Ei-IFRS-verojen kasvu vuoden 2016 viimeiseen neljännekseen verrattuna johtui ensisijaisesti tuloksen korkeammasta tasosta ja korkeammasta ei-IFRS-verokannasta. Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä ei-IFRS-verokanta kasvoi 24 %:iin, kun se oli 23 % vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä, johtuen ensisijaisesti Nokian tuloksen alueellisesta jakaumasta.

Vertailu edelliseen neljännekseen

Ei-IFRS-rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti alhaisemmista venture fund -sijoituksiin liittyvistä voitoista, kun ne vaikuttivat positiivisesti vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen, sekä valuuttakurssimuutoksista. Tiettyjen immateriaalioikeuksiin sijoittavien yksityisten rahastojen arvonkehitykseen liittyvän ja vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen negatiivisesti vaikuttaneen arvonalentumiskulun puuttuminen tasoitti tätä osin.

Ei-IFRS-verot

Ei-IFRS-verojen kasvu vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen verrattuna johtui ensisijaisesti korkeammasta ei-IFRS-verokannasta ja tuloksen korkeammasta tasosta. Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä ei-IFRS-verokanta kasvoi 24 %:iin, kun se oli 15 % vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, johtuen ensisijaisesti Nokian tuloksen alueellisesta jakaumasta ja tuloksen absoluuttisesta tasosta.

NOKIA VUODEN 2017 VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ (RAPORTOITU)

TALOUDELLISTEN PÄÄKOHTIEN TARKASTELU

Liikevaihto

Nokian liikevaihto pysyi lähes ennallaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja kasvoi 21 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta Nokian liikevaihto olisi kasvanut 6 % vuodentakaiseen verrattuna ja 22 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Vertailu vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon

Nokian liikevaihdon pysyminen lähes ennallaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtui ensisijaisesti Nokian verkkoliiketoiminnan sekä Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liikevaihdon laskusta, mitä Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu ja alhaisemmat ei-IFRS-oikaisut, jotka liittyivät Alcatel-Lucentin taseessa kaupan toteutumishetkellä olleiden myynnin jaksotusten arvostuksen alentamiseen, osin tasoittivat.

Vertailu edelliseen neljännekseen

Nokian liikevaihdon kasvu vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna johtui ensisijaisesti Nokian verkkoliiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin Nokia Technologies -liiketoiminnasta, Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta sekä tuotevalikoimastrategiaan liittyvistä kuluista johtuvista alhaisemmista ei-IFRS-oikaisuista.

Liikevoitto

Vertailu vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon

Nokian liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivisesta vaihtelusta sekä alhaisemmista tutkimuksen ja kehityksen sekä myynnin ja hallinnon kuluista, mitä alhaisempi bruttokate osin tasoitti.

Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Nokian verkkoliiketoiminnasta sekä vähäisemmässä määrin Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta, mitä Nokia Technologies -liiketoiminta osin tasoitti.

Tutkimuksen ja kehityksen kulujen lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmista ei-IFRS-oikaisuista, Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta ja Nokia Technologies -liiketoiminnasta.

Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokian verkkoliiketoiminnasta, mitä Nokia Technologies -liiketoiminta osin tasoitti.

Nokian muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta, Nokian verkkoliiketoiminnasta ja alhaisemmista ei-IFRS-oikaisuista.

Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä Nokia kirjasi muihin tuottoihin ja kuluihin aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvän 32 miljoonan euron arvonalentumiskulun, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta.

Vertailu edelliseen neljännekseen

Nokia kirjasi vuoden 2017 viimeiseltä neljännekseltä liikevoiton, kun se vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä kirjasi liiketappion. Muutos johtui ensisijaisesti korkeammasta bruttokatteesta sekä muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivisesta vaihtelusta, mitä myynnin ja hallinnon kulujen kasvu sekä vähäisemmässä määrin tutkimuksen ja kehityksen kulujen kasvu osin tasoitti. 

Bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti Nokian verkkoliiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin Nokia Technologies -liiketoiminnasta.

Tutkimuksen ja kehityksen kulujen kasvu johtui ensisijaisesti Nokian verkkoliiketoiminnasta, mitä alhaisemmat ei-IFRS-oikaisut osin tasoittivat.

Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui ensisijaisesti Nokia Technologies -liiketoiminnasta ja korkeammista pääasiassa transaktio- ja integraatiokuluihin liittyvistä ei-IFRS-oikaisuista sekä Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Nokian verkkoliiketoiminta tasoitti tätä osin.

Nokian muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti alhaisemmista uudelleenjärjestely- ja muista niihin liittyvistä kuluista johtuneista alhaisemmista ei-IFRS-oikaisuista ja arvonalentumiskirjauksista sekä vähäisemmässä määrin Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta.

Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä Nokia kirjasi muihin tuottoihin ja kuluihin aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvän 32 miljoonan euron arvonalentumiskulun, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä Nokia kirjasi muihin tuottoihin ja kuluihin Nokia Technologies -liiketoimintaan kuuluvan digitaalisen terveydenhuollon liiketoimintaan liittyvän liikearvon arvonalentumiskulun, 141 miljoonaa euroa, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos

Vertailu vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon

Nokia kirjasi emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan tappiollisen tuloksen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, verrattuna vuoden 2016 viimeiseltä neljännekseltä kirjattuun voitolliseen tulokseen. Muutos johtui ensisijaisesti verokulujen kasvusta, mitä liikevoiton kasvu osin tasoitti.

Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen verotuoton muutos verokuluksi vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä johtui ensisijaisesti 738 miljoonan euron laskennallisista verokuluista, jotka johtuivat Yhdysvaltojen verokannan muutoksesta seuranneista laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyistä sekä noin 439 miljoonan euron toimintamallin yhdistämiseen liittyvän kertaluonteisen verohyödyn puuttumisesta, joka vaikutti myönteisesti vuoden 2016 viimeiseen neljännekseen.  

Vertailu edelliseen neljännekseen

Nokian emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan tappiollisen tuloksen kasvu johtui ensisijaisesti vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä kirjatusta verokulusta verrattuna verotuottoon vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Liikevoitto vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä verrattuna liiketappioon vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä tasoitti tätä osin.

Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen verotuoton muutos verokuluksi vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä johtui ensisijaisesti 738 miljoonan euron laskennallisista verokuluista, jotka johtuivat Yhdysvaltojen verokannan muutoksesta seuranneista laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyistä.  

Ei-IFRS-oikaisujen tarkastelu vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä

Ei-IFRS-oikaisut sisältävät Alcatel-Lucent-kauppaan ja integraatioon liittyvät kulut, liikearvon arvonalentumiskulut, aineettomien hyödykkeiden poistot ja yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestely- ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta. Yksityiskohtainen tarkastelu esitetään tämän katsauksen Tilinpäätöstiedot-osion ei-IFRS-täsmäytysliitetiedossa (liite 2).

Liikevaihtoa koskevat ei-IFRS-oikaisut

Liikevaihtoa koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 17 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat hankintalaskelman laatimiseen liittyvästä oikaisusta, joka liittyi Alcatel-Lucentin taseessa kaupan toteutumishetkellä olleiden myynnin jaksotusten arvostuksen alentamiseen.

Liikevoittoa koskevat ei-IFRS-oikaisut

Liikevoittoa koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 585 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Liikevoittoa koskevat ei-IFRS-oikaisut johtuivat seuraavista bruttokatteeseen, tutkimuksen ja kehityksen kuluihin, myynnin ja hallinnon kuluihin sekä muihin tuottoihin ja kuluihin kielteisesti vaikuttaneista ei-IFRS-oikaisuista:

Bruttokatetta koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 169 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat ensisijaisesti Alcatel-Lucent-kaupasta seuranneista tuotevalikoimastrategiaan liittyvistä kuluista.

Tutkimuksen ja kehityksen kuluja koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 157 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat ensisijaisesti Alcatel-Lucent-kaupasta seuranneista aineettomien hyödykkeiden poistoista.

Myynnin ja hallinnon kuluja koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 163 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat ensisijaisesti Alcatel-Lucent-kaupasta seuranneista aineettomien hyödykkeiden poistoista ja integraatio- ja transaktiokuluista.

Muita tuottoja ja kuluja koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 96 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat ensisijaisesti uudelleenjärjestely- ja muista niihin liittyvistä kuluista, jotka johtuivat Nokian kustannusvähennyksiin ja tehokkuuden parantamiseen liittyvistä aloitteista sekä 32 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksesta.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa tulosta koskevat ei-IFRS-oikaisut

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa tulosta koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 1 094 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat ensisijaisesti liikevoittoa koskevista ei-IFRS-oikaisuista sekä seuraavista rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä veroihin kielteisesti vaikuttaneista ei-IFRS-oikaisuista:

Rahoitustuottoja- ja kuluja koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 32 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat Nokia Shanghai Bellin (NSB) määräysvallattomien osuuksien hankintaan liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta ja rahoitusvarojen myyntiin liittyneistä tappioista. 

Veroja koskevat ei-IFRS-oikaisut olivat 540 miljoonaa euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, ja ne johtuivat ensisijaisesti 738 miljoonan euron laskennallisista verokuluista, jotka johtuivat Yhdysvaltojen verokannan muutoksesta seuranneista laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyistä. Liikevoittoa koskeviin ei-IFRS-oikaisuihin liittyvä verotuotto tasoitti tätä osin.

Kustannussäästöohjelma

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto kustannussäästöohjelmaamme liittyvästä taloudellisesta tiedosta vuoden 2017 viimeisen neljänneksen lopussa. Nokian ja Alcatel-Lucentin aiemmat uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat sisältyvät tähän kokonaiskustannussäästöohjelmaan vuoden 2016 toisesta neljänneksestä alkaen.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto koko vuoden 2016 ja koko vuoden 2017 tuloksestamme sekä tulevaisuuden odotuksemme kustannussäästöohjelmaamme ja verkkolaitteiston vaihdoksiin liittyen.

Nokia on edelleen aikataulussa kumulatiivisesti katsottuna koko vuoden 2018 aikana tavoittelemiensa 1,2 miljardin euron jatkuvien vuotuisten kustannussäästöjen saavuttamisessa.

RISKIT JA TULEVAISUUTTA KOSKEVAT LAUSUMAT

Nokiaan ja sen liiketoimintoihin liittyy erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä, ja tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät koske jo toteutuneita seikkoja, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Näitä ovat esimerkiksi: A) kykymme integroida hankitut liiketoiminnat toimintoihimme sekä toteuttaa liiketoimintasuunnitelmat ja saavuttaa tavoitellut hyödyt, mukaan lukien tavoitellut synergiaedut, kustannussäästöt ja tehokkuustavoitteet; B) odotukset, suunnitelmat tai hyödyt, jotka liittyvät strategioihimme ja kasvun hallintaan; C) odotukset, suunnitelmat tai hyödyt, jotka liittyvät liiketoimintojemme tulevaan tulokseen; D) odotukset, suunnitelmat tai hyödyt, jotka liittyvät muutoksiin toiminnallisessa rakenteessamme ja toimintamallissamme; E) odotukset markkinoiden kehittymisestä, yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja rakenteellisista muutoksista; F) odotukset ja tavoitteet, jotka koskevat tuloskehitystämme, tulostamme, liiketoiminnan kuluja, veroja, valuuttakursseja, suojauksia, kustannussäästöjä ja kilpailukykyä sekä liiketoiminnan tulosta, mukaan lukien tavoitellut synergiat ja tavoitteet, jotka koskevat markkinaosuuksia, hintoja, liikevaihtoa ja katteita; G) odotukset, suunnitelmat tai hyödyt, jotka liittyvät mahdollisiin tuleviin yhteistyömahdollisuuksiin, yhteistyösopimuksiin, patenttilisenssisopimuksiin tai välimiesmenettelyihin, mukaan lukien tulo, joka tultaisiin saamaan yhteistyöstä, kumppanuudesta, sopimuksesta tai välimiesmenettelyn nojalla; H) tuotteidemme ja palveluidemme toimitusten ajoitus; I) oletukset ja tavoitteet, jotka koskevat yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyitä, yhteisyrityksiä tai niiden perustamisia ja niihin liittyvät hallinnolliset, oikeudelliset, viranomais- ja muut ehdot, sekä odotettu asiakaskuntamme; J) vireillä olevien ja mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, riita-asioiden, hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten lopputulokset; K) oletukset, jotka koskevat uudelleenjärjestelyitä, investointeja, pääomarakenteen optimointitavoitteita, yritysjärjestelyistä saatavien tuottojen käyttöä, yrityskauppoja ja divestointeja, ja kykymme saavuttaa uudelleenjärjestelyjen, investointien, pääomarakenteen optimointitavoitteiden, divestointien ja yrityskauppojen yhteydessä asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet; ja L) lausumat, jotka sisältävät tai joita edeltävät "uskoa", "odottaa", "ennakoida", "ennustaa", "näkee", "tavoitella", "arvioida", "on tarkoitettu", "tähdätä", "suunnitella", "aikoa", "keskittyä", "jatkaa", "arviomme mukaan", "pitäisi", "tulisi", "tulee" tai muut vastaavat ilmaisut. Tällaiset lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja käsitykseen niiden tietojen valossa, jotka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia, todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti niistä tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Riskejä, epävarmuustekijöitä ja muita tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa tällaisia poikkeamia, voivat olla esimerkiksi: 1) kykymme toteuttaa strategiamme, ylläpitää tai parantaa operatiivista ja taloudellista tulostamme tai tunnistaa oikein ja tavoitella menestyksekkäästi liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia; 2) yleinen taloustilanne, markkinaolosuhteet ja muu kehitys maissa joissa toimimme; 3) kilpailu sekä kykymme kilpailla ja panostaa tehokkaasti ja kannattavasti uusiin kilpailukykyisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, palveluihin, uudistuksiin ja teknologioihin sekä tuoda näitä markkinoille oikea-aikaisesti; 4) riippuvuutemme toimialojemme kehityksestä, mukaan lukien informaatioteknologia- ja televiestintäalojen syklisyys ja vaihtelu; 5) riippuvuutemme rajallisesta asiakasmäärästä ja laajoista monivuotisista sopimuksista; 6) Nokia Technologiesin kyky suojata immateriaalioikeuksiaan sekä säilyttää patenttilisensointiin ja immateriaalioikeuksiin perustuvat tulonlähteensä ja luoda uusia tulonlähteitä erityisesti älypuhelinmarkkinoilla; 7) globaali liiketoimintamme ja altistumisemme lainsäädäntöön liittyvälle, poliittiselle tai muulle kehitykselle eri maissa tai alueilla, myös kehittyvillä markkinoilla, sekä muun muassa verotukseen ja valuuttasääntelyyn liittyville riskeille; 8) kykymme hallita ja parantaa taloudellista ja toiminnallista suoritus- ja kilpailukykyämme sekä saavuttaa kustannussäästöjä ja synergiaetuja yleisesti sekä Alcatel Lucentin hankinnan jälkeen; 9) kykymme saavuttaa hankituista liiketoiminnoista, mukaan lukien Alcatel Lucentin hankinnasta, odotetut hyödyt, synergiaedut, kustannussäästöt ja tehokkuustavoitteet, sekä kykymme toteuttaa organisaatio- ja liiketoimintarakenteemme tehokkaasti; 10) valuuttakurssien vaihtelut sekä suojaustoimenpiteet; 11) kykymme saavuttaa onnistuneesti odotukset, suunnitelmat tai hyödyt, jotka liittyvät yhteistyömahdollisuuksiin, yhteistyösopimuksiin, patenttilisenssisopimuksiin tai välimiesmenettelyihin, mukaan lukien tulo, joka tultaisiin saamaan yhteistyöstä, kumppanuudesta, sopimuksesta tai välimiesmenettelyn nojalla; 12) riippuvuutemme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mukaan lukien itse kehittämämme ja meille lisensoidut teknologiat, sekä immateriaalioikeuksiin liittyvien oikeudellisten vaatimusten, lisensointikustannusten ja käyttörajoitusten riskit; 13) altistumisemme suoralle ja epäsuoralle sääntelylle ja talous- tai kauppapolitiikalle, sekä käyttämiemme prosessien luotettavuus liiketoimintamme tai yhteisyritystemme hallinnossa, sisäisessä valvonnassa ja säädösten noudattamisen varmistamisessa estääksemme oikeudellisia seuraamuksia; 14) kykymme tunnistaa ja korjata materiaaliset heikkoudet taloudellisen raportointimme sisäisessä valvonnassa; 15) tukeutumisemme kolmansien osapuolten ratkaisuihin tietojen tallennuksessa ja palvelujen jakelussa, mikä altistaa meidät tietoturva-, sääntely- ja kyberturvallisuusriskeille; 16) tietoteknisten järjestelmien tehottomuus, tietoturvaloukkaukset, toimintahäiriöt tai -katkokset; 17) Nokia Technologiesin kyky tuottaa liikevaihtoa ja voittoa lisensoimalla Nokia-tavaramerkkiä, teknologialisensoinnilla ja kehittämällä ja myymällä tuotteita ja palveluita, sekä muut liiketoiminta-aloitteet, mukaan lukien digitaalisen terveydenhuollon saralla, jotka eivät välttämättä toteudu suunnitelmien mukaisesti; 18) altistumisemme erilaisille sääntelykehyksille ja eri lainkäyttöalueille, jotka sääntelevät vilpillistä toimintaa sekä täytäntöönpanevat kauppa- ja talouspakotteita ja -politiikkaa, sekä mahdollisesti sakkoihin, seuraamuksiin tai pakotteisiin johtavat menettelyt tai tutkimukset; 19) asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot, joita tarjoamme asiakkaillemme; 20) mahdolliset eri lainkäyttöalueilla kohdattavat monitahoiset veroihin liittyvät seikat sekä verokiistat ja -velvoitteet, joiden perusteella meille voidaan määrätä maksettavaksi lisää veroja; 21) kykymme hyödyntää laskennallisia verosaamisia muun muassa todellisen tai oletetun tuloksemme perusteella; 22) kykymme sitouttaa, kannustaa, kehittää ja rekrytoida osaavia työntekijöitä; 23) häiriöt valmistus-, palvelutuotanto-, toimitus-, logistiikka- ja toimitusketjuprosessejamme sekä maantieteellisesti keskittyneisiin tuotantolaitoksiimme liittyvät riskit; 24) liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyjen, sopimusriitojen tai tuotevastuita koskevien väitteiden vaikutus; 25) kykymme optimoida pääomarakennettamme suunnitellusti ja palauttaa luottoluokituksemme investment grade -tasolle tai muutoin parantaa sitä; 26) kykymme saavuttaa suunnitelluista yritysjärjestelyistä odotetut hyödyt tai saavuttaa niihin liittyvät hallinnolliset, oikeudelliset, viranomais- ja muut ehdot ja toteuttaa yritysjärjestelyt onnistuneesti, sekä niihin liittyvät odottamattomat vastuut; 27) osallistumisemme yhteisyrityksiin ja yhteisessä hallinnassa oleviin yhtiöihin; 28) liikearvomme kirjanpitoarvo saattaa olla kerrytettävissä olevia rahamääriä matalampi; 29) osakkeenomistajille kultakin tilikaudelta jaettavien osinkojen ja pääomanpalautusten määrän epävarmuus; 30) eläkekustannukset, työntekijärahastoihin liittyvä kustannukset, ja terveydenhuoltokustannukset; 31) merenalaiseen infrastruktuuriin liittyvät riskit, sekä ne riskitekijät, jotka mainitaan Nokian 23.3.2017 jättämässä Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa asiakirjassa (Form 20-F) sivuilla 67-85 otsikon "Operating and financial review and prospects-Risk factors" alla sekä muissa Yhdysvaltain arvopaperiviranomaiselle (US Securities and Exchange Commission) jätetyissä asiakirjoissa. Muut tuntemattomat tai odottamattomat tekijät tai vääriksi osoittautuvat oletukset voivat aiheuttaa todellisten tulosten olennaisen poikkeamisen tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitetyistä odotuksista. Nokia ei sitoudu julkisesti päivittämään tai muuttamaan tulevaisuutta koskevia lausumia uuden tiedon, tulevaisuuden tapahtumien tai muun syyn johdosta, paitsi siltä osin kuin sillä on siihen lainmukainen velvollisuus.

Konsernin johto hyväksyi taloudellisen katsauksen julkistettavaksi 31.1.2018.

Lehdistö- ja sijoittajatiedustelut:
Viestintä, puh. +358 10 448 4900, sähköposti: press.services@nokia.com
Sijoittajasuhteet, puh. +358 4080 3 4080, sähköposti: investor.relations@nokia.com

• Nokia suunnittelee julkistavansa hallituksen toimintakertomuksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen sisältävän "Nokia vuonna 2017" -vuosikertomuksensa viikolla 12 vuonna 2018. Vuosikertomus tulee saataville osoitteeseen www.nokia.com/luvut.
• Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen katsauksensa 26.4.2018.
• Nokian vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 30.5.2018.
• Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2018 toisen neljänneksen katsauksensa ja tammi-kesäkuun puolivuosikatsauksensa 26.7.2018.
• Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2018 kolmannen neljänneksen ja tammi-syyskuun katsauksensa 25.10.2018.

Nokia
Luomme teknologiaa yhdistämään koko maailman. Nokia Bell Labsin tutkimustyön ja innovoinnin vauhdittamana tarjoamme viestintäpalvelujen tarjoajille, viranomaisille, suuryrityksille ja kuluttajille toimialan kattavimman valikoiman tuotteita, palveluita sekä lisensointimahdollisuuksia.

Kehitämme mullistavaa tulevaisuuden teknologiaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin rakentamalla infrastruktuurin 5G-teknologialle ja esineiden internetille sekä luomalla uudenlaisia digitaalisen terveyden sovelluksia. www.nokia.com